sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

kevät, pystynkö enää mitään antaa...





kevät ei oo ollu koskaan mua kohtaan armollinen, 
eikä se tänäkään keväänä tehnyt poikkeusta. 
Poikkeavaa muihin keväisiin verrattuina on se,
 että olen vihdoin tajunnut höllätä keväisin ja tiedän että tämä on ohimenevää.
Olen päättänyt keskittyä vain positiivisiin asioihin, 
muistaa sen että minä olen vain minä,
 en mitään mikä voisi korjata kaiken 
mikä ympärillä olevassa maailmassa on vialla. 
Muutama ystävä varmaan ajatteleekin, 
että taas tämä jokakeväinen vinkuminen alkoi, 
Lupaan ja vannon että tämä kevät 
on helpompi Teillekkin. 
<3



Ja koska on kevät ja täällä on lämmin, 
kävin pyörähtämässä Plantagenilla vähän ostoksilla.
Parveke rupeaa pikkuhiljaa pukeutumaan kevääseen, 
Lehtisalaatit ja chilit kasvaa jo kovaa vauhtia, ottaen huomioon että into on myllännyt
ruukut kolme kertaa nurin ja alusta on jouduttu aloittamaan :D 
Katsotaan saadaanko kesäksi meidän parvekkeelta omat salaatit, chilit ja mansikat <3